perjantai 21. syyskuuta 2012




Julkaistu  Mikkelin Kaupunkilehdessä  ja Haukivuoren Seutu-lehdessä 20.9.2012


Mihin hoitajia katoaa ja miksi?

On keskusteltu paljon hoitajamitoituksesta ja päädytty siihen, että vanhuspalvelulaki ei sitä tarvitse. Tätä on perusteltu sillä, että hoitajia ei riitä, jos laitoksiin satsataan liikaa.
Ensiksi, laitoshoidosta puhuttaessa ovat puurot ja vellit menneet sekaisin. Laitoshoitoahan on purettu ,ja se vähenee koko ajan. Lisätty on tehostettua palveluasumista vanhuksille, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa tai ainakin seurantaa. Tätähän pidetään avohoitona, ja asukkaat asuvat omassa vuokra-asunnossa, maksavat itse lääkkeensä ja saavat Kelan asuntotuet ynnä muut korvaukset. Ympärivuorokautista seurantaa tarvitaan joka tapauksessa jatkossakin lähinnä muistisairauksien vuoksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksessa vuodelta 2008 minimisuositus on 0,5-0,6 hoitohenkilöä asukasta kohden vuorokaudessa, joka edellyttää myös sijaisten käyttöä poissaolojen aikana. Hyvän hoidon suositus on 0,7-0,8. On valitettavaa, että kokoomus sai runnottua tahtonsa läpi ,eikä edes minimimäärää saatu lakiin.
Monessa kunnassa, esim. Mikkelissä ollaan oltu yli minimisuosituksen, lähempänä 0,6:tta. Toisaalta on tilanteita, joissa lomien tai sairaspoissaolojen takia ei päästä tuohon tavoitteeseen. Kunnat lähtevät usein loppuvuodesta kirimään talouttaan , joten sijaisten käyttöä rajoitetaan.
On nähtävissä, että kun hoitajamitoitus on liian pieni, hoitajat uupuvat. Tulee sairaslomia, jotka lisäävät toisten taakkaa. Raskaasta kolmivuorotyöstä on jo nyt lähtenyt suuri joukko hoitajia muille aloille. Kotihoitoon todennäköisesti on enemmän halukkuutta, koska se on useimmiten päivätyötä.
Ei siis ole niin, että jos ympärivuorokautiseen hoitoon ei satsata, hoitajia riittää sen tähden kotihoitoon. Se saattaa päinvastoin johtaa siihen, että tehostetussa palveluasumisessa mennään uudelleen laitosmaiseen toimintaan, jotta edes rutiinit saadaan hoidettua.
Vaikka nyt päätös mitoituksesta on jäänyt tekemättä, keskustelu siitä varmasti nousee jatkossa uudelleen. Hoitajien määrä on oltava sellainen, että he kokevat työnsä mielekkääksi ja pysyvät alalla. Toivoisin, että ei sotkettaisi laitoshoitoa ja tehostettua palveluasumista toisiinsa, jotta keskustelu pysyisi asiapohjalla.

Rauni Berndt
terveyskeskuslääkäri
kaupungin valtuuston ja -hallituksen jäsen (vihr.)