Valtuustoaloite kokouksessa 9.3.09

Valtuuston kokouksessa 9.3.09 teimme seuraavanlaisen aloitteen, näitähän ei usein medioissa paljon noteerata vaikka asiat kuntalaisia kiinnostaisivatkin. Lisäksi keskustan ryhmä teki hyvän aloitteen henkilökunnan joustavan käytön parantamiseksi yli sektorirajojen.

Valtuustoaloite kaupungin henkilökuntarakenteen parantamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi

Kaupungilla on hyvin koulutettua ja osaavaa henkilökuntaa. Silti on vuosia siedetty tilannetta, että monet toiminnat on järjestetty virkavaltaisesti ja joustamattomasti henkilökunnan ja asiakkaitten mielipiteistä piittaamatta. Usein on vaikea löytää henkilöitä, joilla on päätäntävalta asioista, jotka kuuluvat rutiinitehtäviin. Henkilökunnalla ja asiakkailla kuluu liikaa aikaa tällaisten asioitten selvittämiseen. Teetetään myös turhaa työtä. Kun henkilökuntaa on jo alettu vähentää perustehtävistä kovalla kädellä, on tärkeää, että johtamisjärjestelmät sekä toimivaltuuksien delegoinnit toimivat. Toimintaa haittaa myös osaoptimointi; kun yhdessä paikassa säästetään, toisaalla kulut kasvavat

On viitteitä siitä, että Mikkelin kaupungin keski- ja ylemmässä johtoportaassa on liikaa väkeä. Tähän on jo jonkin verran kiinnitetty huomiota organisaation sisällä. Silti esimerkiksi lukuisat kehityshankkeet pitävät sisällään vaaran, että sillä varjolla esimiesresurssit lisääntyvät entisestään perustyötä tekevien kustannuksella..

Kaupunki käyttää myös varsin runsaasti ulkopuolisia konsultteja. Kun palkataan esimiehiä ja kehitysjohtajia, heidän tehtäviinsä tulisi kuulua toimintojen kehittäminen. Näin ollen konsulttiapua pitäisi hankkia vain, kun sille on erityisen perusteltu syy, esimerkiksi kaupungin oman osaamisen ulkopuolella olevat selvitykset.

Nyt menossa olevissa kehityshankkeissa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että perustehtävissä olevalla henkilökunnalla on heidän tehtäväänsä tukeva johto, joka on määrältään niin niukka, että alaspäin delegointi on välttämättömyys ja että tieto kulkee kumpaankin suuntaan.

On hyvä, että toimintoja on alettu kehittää. Kuitenkin on muistettava, että vaikka miten hienoja ideoita olisi, tulee perustehtävä hoitaa ja siihen on oltava riittävästi henkilökuntaa. Esim vanhustenhoidossa on pakko huolehtia syömisestä, pesusta, pukemisesta, WC-käynneistä, lääkkeitten annosta ym. Jos edes siihen ei ole riittävästi aikaa, miten voidaan toteuttaa kuntouttavaa työotetta? Varsinkin viime syksyisten lomautusten jälkeen näyttää niukkuus jatkuvan.

Henkilökunta perustasolla on se, joka suurimman tuloksen tuottaa. Meillä on etenkin sosiaali- ja terveystoimessa jo nyt lamankin aikana vaikeuksia saada työntekijöitä varsinkin sijaisiksi. Tiedämme, että joidenkin vuosien kuluttua työvoiman saatavuus on vielä vaikeampaa. Meidän täytyy saada toiminta linjakkaaksi nyt. Esim. tietotekniikan hyödyntämisessä on vielä runsaasti parantamisen varaa. Vain tarpeellista tietoa on järkevä tallentaa, muuten hukumme turhaan ns. tietoon ja mikään määrä henkilökuntaa ei tule riittämään.

Esitämme, että kaikissa yksiköissä em. seikat huomioidaan ja tarkastellaan vuoden lopussa, onko parannusta tapahtunut. Se voidaan suorittaa esim. henkilökunnalle osoitetun kyselyn muodossa. Esitämme myös, että Mikkelin kaupungin organisaatiota kehitettäessä hallintoa ei paisuteta entisestään, vaan pikemminkin pyritään keventämään. Lisäksi esitämme, että konsulttien käyttö tehdään läpinäkyväksi, ja esitellään erikseen sekä oman sektorinsa lautakunnalle että valtuustolle kustannuksineen ja perusteluineen ja tehdään yhteenveto vuosittain.




Rauni Berndt Minna Pöntinen Maija Pietiläinen Maire Kolimaa Leevi Piispa